26.1.07

Keisarinnan Uudet Vaatteet



Tällaiset vaatteet väänsin suurella tuskalla Jacklyn The Ripperin erinomaisten lämpimien aurajuustoleipien välissä viime viikolla. Kaikki vaatteet ylläni ihan omaa "designea". Musta/violetti vyötärökorsetti on satiinia ja samoin hame, paita puuvillaa samettinauhatrimmillä..
En tosin ole varma aivan kuinka hyvin korsetti "oletetun" vyötärön tuo esille, ehhe he ehhe he.
Oli kyllä villit viihteet kyseisissä tupaantuliaisissa joissa yllä olevassa vaatetuksessa hilluin. Ilmaista viinaa ja omakotitalo, joten downfall oli väistämätön. Emme edes baariin ehtineeet. Ovimies sanoi tylysti että Ei, kun taksin ovelta kärkyimme. Liian myöhäistä. Tai sitten taksilastillinen gootteja oli liian peloittava näky jopa ovimiehelle.
Oli erittäin hauskaa pelata Singstar peliä. Vaikka pidän itseäni hyvänä laulajana oli saakelin vaikeaa yrittää pitää ääni tasaisena ja seurata pelissä kulkevaa rataa, jota pitkin piti nuotin kulkea.. Tietysti pieni siivuinen tila saattoi aiheuttaa vaikeuksia pysytellä nuotissa juuri oikeaan aikaan. Mutta hauskaa se oli, voi pojat kuinka hauskaa!
Hmmm.... no se siitä.. kait sitten.. öh hö.

15.1.07

The Forbidden Kokkola

Olen jo tehnyt Kokkola ABC tutuille ja tuntemattomille, ja lupasin k.o kirjoituksen viimeisessä osiossa ehkä palata aiheeseen joltain toiselta kantilta, joten täältä pesee ja kovalla kintaalla.

Kokkola on yksi Suomen vanhimmista kaupungeista (joskaan en nyt täyttä lukumäärää muista, yli 300 alle 400 vuotta, lähemmäs se 400), lähinnä siitä syystä, että tämä on satamakaupunki ja että lähimaastossa valmistettiin tervaa, joka oli aika suosittua shittiä niinä aikoina.
Joten kaupunki jolla on menneisyys, on myös monta menneisyyttä, joista ei niinkään puhuta, mutta jotka voivat manifestoitua esimerkiksi kummitteluksi ja muuksi oudoksi tapahtumaksi.
Tässä siis muutamia itse kokemiani, tuttujeni kokemia tai itseni useasta eri paikasta kuulemiani juttuja, joita voitte pureskella ja pohtia yön pimeinä tunteina...

1. Pitkät varjot, pitkät vieraat.

Kaustarin alueella on tehty läpi vuosien kaikenlaisia hiuksia nostattavia havaintoja, joista eräs on tämä. Usea ihminen on nähnyt täällä omituisen olennon yön aikana, pitkän, mustiin verhoutuneen mieheltä vaikuttavan vieraan. Kyseinen tyyppi on havaittu odottelevan mm. ikkunan alla nukkumaan menijää, ja tulevan hiljaa liukuen liikkuen yli lattian seisomaan vuoteen päätyyn tuijottamaan sanattomana siihen heräävää. Hän ei ole koskaan puhunut mitään, mutta on hymyillyt ainakin. Joka ei tietenkään välttämättä tarkoita ystävällisyyttä. Hän on seuraillut eräitä ihmisiä öisillä teillä ja kadonnut kesken kaiken kuin tuhka tuuleen. Hän on myös istunut puissa ja tuijottanut kulkijaa korkeudesta. Eräitten tiedettyjen havaintojen välillä on aikaa yli 10 vuotta. Ken tietää mitä hän haluaa ja mistä tulee.

2. Epämiellyttävä metsämies.

Toinen miespuolisen outolaisen havainnointi rajoittuu myös mystisen Kaustarin alueelle, ja on nähty eri ihmisten puolesta. Miehellä on joskus ollut päällään myös maastopuku, josta nimitys "Maastopukuinen mies". Hänen kasvonsa ovat iljettävät ja hänellä on pienet punaiset silmät. Tämä tyyppi on ollut pelottava jokaisen hänet nähneen mielestä. Erään luona hänen tiedetään käyneen hätyttelemässä öiseen aikaan, toisen hän on kohdannut metsässä jota ei enää ole ratsastusretkellä. Hän on myös seuraillut mutta myös puhunut varsin outoja eräälle henkilölle. Hän on pienikokoinen ja hänen on myös kuultu nauravan kuvoittavalla äänellä.

3. Öinen ikkunanraapija.

Jälleen eräs Kaustarin omituisia ilmiöitä, joita siellä riittää vaikka jaettavaksi asti. Tätä olentoa ei ole silmin nähty, muutakuin pienenä mustana varjona puun ylimmillä otsilla ja tämä olento on herättänyt inhoa ja pelkoa niin ihmisissä kuin eläimissäkin. Erään henkilön pihamaalla ja talon läheisyydessä viihtynyt olento on raapinut ja koputellut ikkunoita 3-4 välisenä aikana yöllä, odotelleen puitten oksilla ulkona tupakoivaa ja seurailleen koiraa ulkoiluttavia. Erittäin epämiellyttävä.

4. Paha kaksoisolento.

Tämä olento on tehnyt paljon pahoja asioita, on nähty ehkä eniten ja useampien eri ihmisten puolesta samoissa paikoissa. Ottanut erään muodon ja lapsena ja seuraillut läpi elämän ilmestyen silloin tällöin herättämään ahdistusta ja jonkinasteista sekasortoa. On täysin muodonottaneen henkilön näköinen, mutta hänet nähneet ovat jotenkin vaistonneet, että tämä ei ole se ihminen, vaan joku paha. Hänet on nähty eräässä paikassa samaan aikaan, jolloin ihmiskaksoisolentonsa on ollut monien kymmenien kilometrien päässä. On myös mimikoinut muita ihmisiä, tai ainakin heidän ääniään. Tämä on tyyppi jota EN tahtoisi tavata.

5. Levoton sielu.

Eräässä nyt puretussa Kaustarilaisessa talossa oleskellut kummitus, joka asutti yläkerrasta nurkkahuonetta, jonka ovi oli lukittu ja jossa oli erään kuolleen sukulaisen vanhoja huonekaluja & tavaroita. Myös tämä kummitus on kummitellut monelle, mm. perinteisin askelin, jotka kuuluvat kyseisestä huoneesta, kun ketään muuta ei ollut talossa paikalla. En tiedä oliko kyseessä saman henkilön haamu vai ei, mutta on melkein ilmestynyt eräälle ihmiselle lapsena, joka tosin lähti karkuun ennenkuin haamu ehti yläkerran portaat alas asti. Paikalla, jossa lapsi silloin seisoi oli kuollut eräs lähisukulainen sydänkohtaukseen.

6. Poltergeist ilmiöitä.

Näitä en ole onneksi itse koskaan todistanut (ne ovat pelottavia), mutta olen elämäni aikana kahdelta eri ihmiseltä kuullut, eri aikoina, että Sokojan asutusalueella sellaisia on riehunut. Ainakin niissä kahdessa talossa. Tauluja on tyrkitty seiniltä alas, eri esineitä liikuteltu ja jopa heitelty. Olisi mielenkiintoista tietää, ovatko nämä kaksi taloa lähellä toisiaan vai ei? Ja että mikä on saanut kyseiset ilmiöt aikaan, sillä mahdollisuuksia aina on.

7. Harbordan neito ja Hiljaiset lapset.

Olen kuullut monta eri versiota tästä harbordan neito- tarinasta, mutta en ole varma mikä on se aito alkuperäinen. Suurpiirteittäin se menee niin, että jokin laiva on ollut tulossa mereltä Ykspihlajan satamaan ja on ollut myrsky ja ilmeisesti joku on tippunut mereen laivasta ja hukkunut. (Jossain versioissa se on laiva kapteeni, joissain laivan kapteenin ja tämän vaimon pieni lapsi, tai nuoren pariskunnan mies tai lapsi) Surusta sekaisin oleva nainen, lapsensa ja/tai lapsensa menettänyt nainen hukuttautuu mereen Harbordan edustalla ja vaeltaa siellä öisin itkien menetettyään. En ole kuitenkaan koskaan itse tätä nähnyt tai kuullut kenenkään muun naista nähneen. Mutta olen kuullut hurjasti juttuja muilta ihmisiltä. Eräs ääriskeptikko jonka eräs tuntee, on kuulemma kokenut kaikkea kummaa paikalla. Usein tällaiset kummallisuudet liityvät siihen, että majakassa käyneet ovat huomanneet palatessaan, etteivät autot starttaa (ja itse asiassa tämä on käynyt pienessä mittakaavassa minullekin), pyörien kumit on tyhjennetty jne jne. Ns. pikkukiusaa.
Sitten eräs toinen tuttavani, joka on liikkunut alueella useasti öisin, on kertonut kohdanneensa joukon jonossa kulkevia pikkulapsia, paljasjalkaisia ja täysin puhumattomia, jotka eivät ole reagoineet häneen mitenkään ja ovat kantaneet mukanaan tikuista ja oksista tehtyä ornamenttia. That's just creepy.

8. Kaduilla kulkija.

Tämän ilmiön kaikkia yksityiskohtia en taida muistaa, mutta eräs on hänet nähnyt kulkevan Kokkolan kaduilla kohti ja katoavan. Kyseinen kulkija oli mies ja varsin pelottava sellainen, lieneekö hänelläkin ollut jotain outoa kasvoissaan vai miten oli. Muistaakseni kaikenlisäksi joku toinenkin on saman ilmiön kohdannut.

Nämä eivät varmasti ole ainoita ilmiöitä rakkaassa Kokkolassamme, ja taidan yrittää udella lisää näitä kertomuksia, jotta voin aiheesta jatkaa vielä, sillä onhan tänä aihe rakas minulle.
Koittakaa nukkua hyvin... *karmaisevaa naurua*

Tunnisteet:

11.1.07

Kuinka yksin voi olla?

Consuming RAGE.

Sellainen olo on kyllä välillä ja sen olon aiheuttaa olosuhteet, väsymys sekä usein äitini. Ainakin silloin kun joudun asioimaan hänen kanssaan. En jaksaisi taas valittaa yksityiskohdista tai valittaa lainkaan! mutta jotain minun täytyy nyt kirjoittaa ainakin helpottaakseni omaa olotilaani.

Jotenkin tuntuu että aina kun tulee jotenkin erityisen vaikeaa ja tarvitsisi aivan erityisesti jotakuta auttamaan vähän, niin sellaista ihmistä ei ole olemassakaan, eikä kukaan tahdo nähdä sitä hätää, jota en edes osaa enää näyttää. Tosin epäilen, etten koskaan ole osannut.

Minulla on tiettyjä pakkomielteitä, ja yksi niistä on se, että en pysty ajattelemaan täysin uutta, vierasta ihmistä minun asuntooni, näkemään sellaisia intiimejä asioita minusta, joita en tahdo vieraitten näkevän omine nokkinensa. Kuulostaa ehkä hullulta ja jopa ristiriitaiselta niistä ihmisistä jotka minut tuntevat, mutta niin se on.

Kaiken tämän laittoi nyt liikkeelle se, että tarvitsen Kristianille hoitajan lauantaina kun on töitä 3 tuntia. Judi on siellä afrikassa ja tulee perjantaina, joten tokko jaksaa poikaa katsoa, oma isäni menee joihinkin häihin, Judin äiti juuri katsoi K tiistaina kun oli töitä Kannuksessa ja on auttanut muutenkin niin paljon, etten kehtaa apua pyytää, vaikka on varmaan pakko. Kun en tahdo että ihmiset näkevät minut jotenkin avuttomana, en silloinkaan kun olen.

Soitin sitten taas kohtuullisen toiveikkaana äidilleni, voisiko hän katsoa poikaa. Vastaus oli näryyntynyt ei. He ovat menossa maalle, metsäkämpälle ehkä lauantaina ehkä sunnuntaina. Kysyin että eivätkö he voisi mennä sitten sunnuntaina? Ei, ei voi luvata mitään ja taas sama rebuke siitä, ettei hän voi tulla aina kun minä tarvin apua. Ja että minun pitäisi hankkia jonkinlainen piiri, joka voisi auttaa. Sanoin että kyllä minun mielestäni hän kuuluu siihen halusi hän tai ei. Ja sanoin etten voi jättää poikaa jonkun ventovieraan ihmisen hoidettavaksi millään. En edes puolitutun jos en luota jostain syystä.

Mutta ei on ei äitini suusta ja sillä sipuli. Ei sitten. On vain äärimmäisen ahdistavaa, että kun yrittää kurotella sinnepäin niin sieltä tulee aina tiukka läpsäisy takaisin. Hän vielä sanoi, että hän aikoo mennä töihin jonka jälkeen mitään on sitten turha odottaa. Meinasin sanoa että no eihän se tilanne siis muutu. Mutta en sanonut. Sen voin sanoa että oli taas kovin vaikeaa saada pysymään itsensä rauhallisena sen puhelun aikana.

soitin sitten myöhemmin isosiskolleni, jonka ajattelin ymmärtävän, koska hän kokee samaa kohtelua äidiltämme, joskus jopa pahempaa. Isosiskoni on uskomattoman vahva ihminen, paljon vahvempi kuin kumpikaan meistä nuoremmista sisaruksista. Joten ymmärrän että hän ärtyi kun soitin aiheesta ja kerroin mitä oli tapahtunut. Hän sanoi että minun pitää nyt ruveta hankkimaan niitä vieraita ihmisiä kotiini, joka sai minut melkein itkemään. Sanoin vain että ei, enkä edes oikein jaksanut sitten selittää miksi en oikeasti tahdo sellaisia tänne. Mutta pointti oli se, että ei ollut ensimmäinen kerta kun olen ajatellut että isosiskoni voisi olla empaattinen olotilalleni, mutta hän on ottanut tämän haparointini jonkinlaisena loukkauksena, että en ajattelisi kuinka vaikeaa hänellä on! Kaukana siitä! Jos voisin ja kykenisin auttaisin häntä vaikka joka päivä!

Aina kun on haurain olo, ne ihmiset joilta tärkeimmin kaipaisi sitä tiettyä tukea, sitä henkistä aspektia, pistävät vain piikillä takaisin ja tuntee olonsa aivan nurkkaan ahdetuksi ja loppuun ajetuksi ja niin väsyneeksi kontaktin hakemiseen että menee taas aivan sulki. Aivan kuin tähti vajoaisi.
Ja juuri silloin on se yksinäisin olo. Ja lannistunut.

Eikä siitä edes osaa kirjoittaa niin hyvin kuinka kipeästi sen kokee.

7.1.07

Ketä minä naisin..



No tässäpä erinomainen meemi, ja aika mielenkiintoinen oli myös Uguksen ehdotus siitä, että sellainen meemi jossa pitäisi paljastella KETÄ bloggeria ON nainut. No öh. Jätetään se sikseen.

Koska en kauheasti vielä osaa ja jaksa blogeja seurata niin tähän on sinänsä vaikea löytää vastausta.. heheheh. Ja jonkinlainen vastaus löytyy myös Janin Marginaali-blogista.

Toinen juttu on se, että alan olla sen verran kypsä että naisin melkein ketä vaan. (mutta ei kerrota KENELLEKÄÄN muulle.. eihän??)
HYSSS, siis.

Tulipa likainen olo moisesta julistuksesta. Hehe.

6.1.07

Mamman oma Paskiainen



Oli kuulemma poika tehnyt melkoiset temput mummilassa tuossa torstaina. Hetkisen oli ilman vaippaa ollut ja oli oikein matolle hakeutunut ja kääkyt vääntänyt siististi maton päälle. Maija-mummu se vaan naureskeli kun olin aivan järkyttynyt että se oli niin *söpöä*! Onneksi teki moiset temput sille vähän rennommalle mummulle! Vaikka vähän kyllä nauratti. On ne lapset kamalia kun ovat niin viattomalla tavalla estottomia olentoja. Vaikkapa sitten paskovat lattialle jos huvittaa... XD. Vaikka minä en ehkä olisi tilanteessa nauranut, ainakaan ensin. Mummeja saa vähän kiusata kunhan ei äitiparkaa...

Kuvassa myös Musta Laser-kissa joka saa *nauttia* Kristianin läheisyyden kaipuun aina kun ei viitsi karata sen tieltä. Ilme kertoo sanoja paremmin.

Blood Ball I uusi kuvatus





Että sellainen kuvatus ittestäni oikein hampaat suussa.. heheheh. Muitakin kuvia saattaa jossain vaiheessa dropata.

2.1.07

Kunnes toisin sanotaan

Joskus mietin olenko masentunut. Mietin kaikkia pieniä yksityiskohtia erilaisista asioista, vertaillen niitä sellaiseen masennukseen jonka tietäisin, mutta en voi olla koskaan varma.
Joinakin päivinä tuntuu siltä että kaikki on väärin, huonosti, huonommin, kaikki kaatuu yhdestä puhalluksesta. Ja toisina päivinä on tyyni, onnellinen ja jopa huojentunut olo. Nämä voivat myös vaihdella saman päivän aikana. Olemukseni on omasta mielestäni perusluonteeltaan melankolinen, mutta toiset voisivat taas vannoa aivan päinvastaista. Siis mikä on päätelmä? Olenko vain yksinkertaisesti niin vaihteleva ihminen että tällainen tunteesta toiseen heittäytyminen vain normaali olotilani?

Pitkä ankea syystalvinen sää on tietysti myös vetänyt tunnelmaa alas omalla tavallaan. Vaikka syksy onkin lempiaikaani huomaan taas odottavani kesää ja uusia hullutuksia, joita se aina tuo mukanaan. Yksi kesä raskaana oli todella raskas jo senkin takia että rajoitti tekemisiä aikalailla. Lapsen kanssa on omalla tavallaan paljon vapaampaa.

Välillä on niin eritäytynyt olo että tekee melkein mieli eristäytyä aivan hiukkasen lisää. Istua kotona ja pohtia omiaan sen sijaan että tekisi jotain aktiivista. Aktiivisuus tietysti lisääntyy kun työt alkavat mutta aktiivisuus päässäni on huipussaan. Niin huipussaan etten oikein saa unta kaikilta ajatuksilta, jotka läpi ryntäävät.

Melankolinen olotila on tuonut myös aktiivisuutta sävellystyöhön. Uusia haikeita kappaleita on pukannut tyydyttävään tahtiin ulos aivosta. Olisi vain joskus mukava päästä kehittämään niitä eteenpäin. Täytynee hankkia jonkinlainen mikki ja ohjelma tälle koneelle että voin itseäni toteuttaa todemmin. Kuten ystävät sanovat, olen tällä hetkellä akustinen Carmabal. Noin ainakin musiikin puolesta.

Mutta sitä ja tätä tuo uusi vuosi tullessaan. Ties mitä muutakin.

1.1.07

Hähhää Ilkiötä Ilkiötä..

Your results:
You are Mystique


































Mystique
83%
The Joker
70%
Magneto
67%
Catwoman
67%
Dark Phoenix
67%
Poison Ivy
64%
Mr. Freeze
57%
Two-Face
55%
Apocalypse
54%
Venom
54%
Lex Luthor
46%
Dr. Doom
44%
Green Goblin
39%
Riddler
37%
Kingpin
35%
Juggernaut
31%
Sometimes motherly, sometimes a beautiful companion, but most of the time a deceiving vixen.


Click here to take the "Which Super Villain are you?" quiz...

Hahhaa Sankaria Sankaria

Your results:
You are Wonder Woman
























Wonder Woman
85%
Hulk
85%
Catwoman
70%
Supergirl
70%
Green Lantern
70%
Spider-Man
60%
The Flash
55%
Batman
55%
Iron Man
50%
Robin
45%
Superman
45%
You are a beautiful princess
with great strength of character.


Click here to take the Superhero Personality Test



Outoa että Hulk sai yhtä paljon prosentteja? Ja vielä oudompaa tuo tyhjä tila tuossa.. enkä osaa tehdä sille mitään!!