Ala Vaalia Sitä!!

Taas on kaikkialla ollut suuri hölömölö ja päläpälä ja ties mikä lähestyvistä vaaleista. En edes tiennyt ennenkuin siitä aloitettiin kaikkialla valittaa. Silmänkääntövankilaan kommentoin Uguksen kirjoitusta ja tulin sitten ajatelleeksi että miksipä en vaivautuisi samasta aiheesta omaan äärimmäiseen tapaani.

Olen kyllä äänestänyt kerran. Vain kerran. Presidentinvaaleissa kyllä äänestin, mutta onkos se nyt tämä eduskuntavaalit joka nyt yhyttänee ihmisiä kaivelemaan omia periaatteitaan ja etsimään niitä vastaavia puolueita. Silloin kun äänestin eduskuntavaaleissa, minut siihen pakotti Judi. Enkä kerro vieläkään ketä äänestin - hähhää. No, mutta aiheessa eteenpäin. En usko että suomesta löytyy ensimmäistäkään puoluetta, joka ajaisi asioita sellaisilta kanteilta ja niillä periaatteilla joita minulla on.

Joten hyvä ratkaisu olisi tietenkin perustaa uusi, erilainen puolue! Terapeuttini aikoinaan sanoi että minun pitäisi mennä politiikkaan juuri erilaisten näkemyksieni ja soraääneni takia, koska niitä tarvitaan, mutta olen kohtuullisen varma, että hän peruisi sanansa jos lukisi tämän jutun.
Puolueen nimi olisi soljuvasti, Kokkolanseudun Kerettiläispakanallinen Salamurhapuolue, KKS.
Tunnusmerkki/logo voisi olla vaikka Paavalin risti. Ne jotka eivät tiedä mikä se on niin sitten ette ole tervetulleita puolueeseen..

KKS ajaisi asioitaan agressiivisesti ja häpeilemättä omia outoja näkökantojaan. KKS ei ole heikoille, pelokkaille tai puolueettomille Sveitsi-ihmisille. Me KKSssä odotamme kannattajiltamme väsymätöntä kannatusta sekä rahallisesti että henkisesti että fyysisesti. Meillä on selkeä toimintasuunnitelma; Tuoda takaisin yhteiskuntaan vapaudet olla oman tiensä kulkija, ajatella omilla aivoillaan ilman yhteiskunnan rajoittavia yhteisöllisiä elimiä. Tahdomme tasapuolista materiaalista jakoa kesken sitä tarvitsevien ihmisten kanssa. Tahdomme yhteiskunnan jossa jokainen on hyväksyttävä sellaisena osana jona yksilö itse on. Suuri osa valtion rahoituksesta tulisi jakaa niihin paikkoihin, jotka sitä tarvitsevat kipeimmin, taustalla tietenkin periaatteemme saada yhteiskunnasta yksilöä tukeva elimistö. Vaadimme kunnollisia rangaistuksia rikoksiin, jotka rikkovat ihmisen ykseyttä ja vaadimme seksuaalirikollisten aseitten "eliminoimista". Etsimme tasapainoa luonnon ja ihmisen välille.
Ja tässä vain osa KKSn tärkeimmistä vaateista.

Hmmm.. nojaa... Täytenee ehkä myöntää että minä olisin Diktaattori jos pääsisin joskus valtaan, kuten eräs oikeistolainen ihminen minulle kerran sanoi. Mutta mitä muuta voi tehdä kuin räjähtää kun joku väittää vakavalla naamalla ja oikeudellisella paatoksella että Työttömyystuki pitäisi katkaista kaikilta työttömiltä ja samoin opintotuet opiskelijoilta. Ja yleisesti ottaen kaikki sosiaalituet. Siinä vasta oliskin uuden ja ehyen yhteiskunnan siemen! Tämä on kuitenkin Suomi.

Toivon nyt kuitenkin nöyrimmin, ettei kukaan vetäisi hernettä nokkaan tästä jutusta, sillä minähän vain fantasioin. Politiikka on niin monimutkaista että luulen että siihen pystyvät vain kieroista kieroimmat ihmiset.. Ai niin joo mutta.. No unohdetaan se. Eikö niin?

Pakkanen paukkuu (Hermot myös)

Ensimmäiseksi pahoittelen sitä, (lähinnä itselleni), etten ole kauheasti kirjoitellut blogiin. Ei vain yksinkertaisesti ole ollut mitään, mistä olisin palavasti halunnut kirjoittaa! Eikä sinänsä ole nytkään, mutta päätin että lienee viisasta sanoa edes jotain, ettei mene solmuun kokonaan, odotellessaan jotain ihmeellistä mitä reportoida. Siihen voi mennä aikaa nimittäin.

Ulkona on kylmä, niin kylmä etten ole nokkaani 10 senttiä pitemmälle ovesta työntänyt. Valoisuuden aste on ok, mutta tuo kylmä ei ole kovin kutsuva. Ja on jotenkin peloittavaa kun aina pelkään että pojalta jäätyy nenä tai naama vaikka kuinka suojaisi.

Olen ottanut käyttöön jäähyn rangaistuksena, eli tuhmanurkan toisinsanoen. Aika näyttää pelaako se kauhean hyvin mutta olen ollut huomaavinani että sekä minä että poika pysymme ainakin vähän rauhallisempina, joka on aina hyvä asia. Kumma kyllä Kristian istuu minuuttinsa nurkassaan kohtuullisen tunnollisesti noin 1 ja puolivuotiaaksi viikariksi. Olen joutunut muutamia kertoja kantamaan takaisin ja torumaan mutta mitään älyvapaata taistelua ei ole syntynyt.

Kristian väänsi yhden lieden levyistä huomaamattani päälle tuossa eräs aamu ja sitten olikin kämppä täynnä savua ja katkua koska juuri sillä levyllä oli muoviastia joka oli sulanut jo puoleenväliin asti ennenkuin huomasin mitään. Aika karsea haju kyllä oli, eikä sitä levyä voi enää käyttää. Vaikka kuinka kaavein irti sulanutta muovia siitä, siihen yhä jäi sitä.
Pitänee ilmoittaa vuokranantajalle.

Kokeilimme myös itämaisen tanssin tunnilla livemusiikkia. Eräs ystäväiseni tuli soittamaan meille tablaa, ja hyvin soittikin vaikka vain alkeiskurssin oli käynyt. Mutta hänellä olikin takanaan muutakin rummuttelua. Huomasin suunnattoman eron live- ja levymusiikin kanssa, jota en ollut osannut ajatellakaan. Levymusiikki orjuuttaa! Kuten eräs tanssijoistamme oivasti sanoi. Tarkoitan sillä että kun kappaleessa on tietyt osiot ja tunnelma rakennettuna, niin tanssiessaan pyrkii kuitenkin noudattamaan ja tulkitsemaan sitä, joka taas poissulkee tiettyjä liikkeitä ja juttuja. Kun musiikki on liveä, pelkistettyä ja pääasiallisesti improvisoitua, niin on paljon vapaampi tekemään vanhoista liikkeistä uusia ja harjoittamaan aivan erilaista tulkintaa ja liikehdintää. Tanssi livemusiikin kanssa oli myös hulppeasti raskaampaa juuri tästä syystä! Ja tunnelma tietysti oli erittäin autenttinen joten suuri kiitos Nosferatulle! (joka epäilemättä ei pidä tästä nimityksestä mutta hähhää)

No, ehkä minulla sitten olikin jotain pientä asiaa.. Ja toisaalta olisi enemmänkin mutta en yksinkertaisesti jaksa jauhaa loputtomiin. Jakelen sen sitten pienempiin osioihin, sillä viikonloppuna on aikaa kirjoitella..