Jatkakaamme mieluisasta aiheesta, eli Kokkolan syväluotaamisesta ennen näkemättömällä tavalla.
1. Katariinan Kalmisto.
Tämä kaikille meille ”yön lapsille” tutuksi tullut paikka sijaitsee keskustassa Länsipuistossa, lähellä kaupungin teatteria. Paikka on kalmisto nimensä mukaan tietenkin jonkin sorttinen hautamonumentti ja vannon että olen joskus kiertänyt Kokkolan kiertokävelyreitin asianmukaisen oppaan kanssa, mutten kuollaksenikaan (ahhahahha) muista, kuka tai keitä sinne on haudattu. Eräs ystäväni sanoi että kun hän oli nuori, kaikki spurkut nukkuivat ja juopottelivat siellä. Nyt aina kun siellä käy, on siellä auttamattoman kuollutta. Mutta toisinaan Carmabal ja Ugus on bongattu sieltä öisin ottamassa goottisia valokuvia. Mikäs sen parempi paikka. Suosittelen piknikkiin ja yleiseen hämyilyyn.
2. Patamäki&Roskaruka.
Kokkola on tunnetusti litteä kuin pannukakku. Tätä suomalaista peltojen surumaisemaa piristävät vain muutama kukkula keskellä lakeutta (lue ankeutta) ja nekin ovat tehty siirtomaasta, eri ne ovat feikkejä. Molempien ympärille kulkee käsittääkseni hyvin huollettu hiihtolatu/lenkkipolku ja olen hiihtänyt useasti ne molemmat läpi, suosikiksi nousee Patamäki huimien mäkien ansiosta. Mutta Alas! Patamäki sijaitsee pahamaineisen Koivuhaan kupeessa, ja voi olla peloittava paikka toisinaan, sillä se katsoo myös Marian hautausmaan yli. Sen huipulla olen kokenut myös useita yöseikkailuja, paras niistä Doombatin ja hänen veljensä kanssa, kun mankka soitti outoa ambienttia ja katsoimme kaukoputkella täysikuuta. Sweet sixteen. Roskaruka sen sijaan sijaitsee lähellä Halkokaria, joka lukeutuu kuulemma top 10 rikkaimmissa asutusalueissa koko suomessa. No onhan siellä kalliita merenrantatontteja joten uskotaan. Mutta en ollut yhtään erityisen rikas kun siellä asuin – huijausta siis. Roskarukalla oli myös vuonna kirves ja kypärä laskettelu”keskus” eli jonkun epätoivoisen yrittäjän kehno yritys saada laskettelukulttuuri eläväiseksi Kokkolaan. Tämä on kaukana mistään Aspenista, pahoin pelkään. Itsekin jouduin laskea tuota iljettävän jyrkkää mäkeä laskettelusuksilla kouluaikoina ja huomasin että taidan pysytellä perinteisesti suksissa. Suosittu paikka talvisin pyllymäkeen, sillä on huisia laskea tämän kukkulan laelta suuren suuren pressun päällä noin 20 ihmisen voimalla. Siinä hengenvaarallinen jytyytys persiille.
3. Koivuhaka.
Jos aiemmissa aiheissa sivuttu asutusalue, jolla on ollut pitkään kehno maine. Viime aikoina Koivuhaan mainetta on yritetty parantaa kaikenlaisella yhteisöllisyys höpinällä ja kunnostamalla ankeitten kerrostalojen ankeita asuntoja. Mutta siellä on yhä halvimmat vuokrat ja tietääkseni suurin osa epäilyttävästä materiaalista asuu yhä siellä. Niin, kuten minäkin siellä kahdesti asuin. Sehän siitä kaikista epäilyttävimmän paikan tekee! Ei millään pahalla siellä asuvia kohtaan, mutta en koskaan enää muuta sinne. Vanhalla pyörätiellä, joka kulkee läpi koivuhakaa ympäröivän metsän ja kulkee patamäen ohi on kuulemma sähkökaappi jossa lukee spraymaalilla että ”Homot ne vaan lisääntyy” Ja kirjoitus on kuulemma ollut siellä 80-luvulta. Lieneekö urbaanilegenda vai ei? Niin ja koivuhaassa asuu/asui myös eräs kokkolan häröimmistä characteereistä. Nimeä mainitsematta, hänet tietävät tuntevat kyseisen tyypin ”nääkyvästä” äänestään.
4. Vesitorninmäki.
Keskustassa harvinaisuus – mäki, ja sen laella sijaitsee vanha vesitorni. Se on tyhjänä ja ollut kuulemma myynnissä ensin markalla, sitten eurolla legendan mukaan vaikka kuinka kauan. Siitäpä hieno vampyyrilair, mutta kiinteistön verot ovat kuulemma sikahintaiset. Usea on ajatellut sinne kaikenlaista liikeideaa, mm. äitini joka ajatteli paikan olevan sopiva henkisen kasvun keskukseksi ja siellä voisi olla kasvisravintola ja näyttelytila tauluilleni. Paitsi että sinne ei tulisi kukaan, koska autonalle jäämisen riski on 90%. Vesitornin ympäri kiertää katu, jolla on vilkas liikenne. Eli jos joku joskus ostaa tornin, saa rakentaa kadun yli kulkevan sillan, jotta sinne pääsisi. Hyvää onnea vaan mahdollisille kandidaateille. Sen vieressä olevan Kaupunginteatterin edustalla on kiva pikku suihkulähde jossa kolme viatonta kuuttia köllöttelee. Paitsi että menneinä aikoina siinä oli kuulemma pieni lampi johon rikolliset hukutettiin/teloitettiin. Hmm. Varmaa on että vesitornin mäen lähistöllä oli jokin teloituspaikka. Ja koska Kokkola on niin vanha kaupunki (yksi suomen vanhimmista), on paikalla teloitettu varmasti muutama noituudesta tuomittukin. Hrr.
5. Kokkolalaiset vs. Englantilaiset. A.k.a Kahakka.
Joskus vuonna kirves ja kypärä oli sota. Jossa sodittiin ilmeisesti engelsmanneja vastaan. Halkokarilla taistelu tapahtui ja siellä on muistomerkki monumenttikin kyseisestä Kahakasta. Kaikesta päätellen Kokkolalaiset voittivat. En valitettavasti ole perehtynyt asiaan täysin, vaikka varmaan olisi pitänyt. Viimevuosina paikalla on esitetty myös näytelmää Kahakka, joka perustuu silloisiin tapahtumiin, tein jopa muutaman puvun sinne koulussa ollessani, ja oli kiva päästä tekemään vanhanaikaisia vaatteita. Suntin varrella on myös Englannin puisto jossa on rakennus, jossa on englantilaisten maihinnousuvene. Se on peräti kivenheiton päässä asunnostani. Jos joku tietää tästä aiheesta enemmän, saa ihmeessä kommentoida. Hävettää olla tällainen tietämätön.
6. Ykspihlaja.
Toinen eräs Kokkolan pahamaineisimmista alueista, paitsi että lapseni isä on paljasjalkainen ykspihlajalainen, joten se ei voi olla aivan karsea paikka. Vähän kaukana kaikesta vain, niin ja pahamaineisuus tulee jälleen jostain 70-80 luvuilta. Ja onhan siellä satama, joten kaikenlaista hämäräheikkiä siellä saattaa oleskella. Eräs kaverini on töissä siellä ja se tyyppi vasta epäilyttävä onkin! Ihan Jim Morrisonin näköinen. Ei lainkaan satamatyöläisen näköinen. Niin ja kaiken lapseni isän perheen juttujen perusteella Ykspihlajassa on aika yhteisöllinen tunnelma. Ei mitenkään huono asia. Mutta minulle auttamattoman vieras. Ykspihlajassa on myös monia mielenkiintoisia autiotaloja, jotka vaikuttavat oikein kunnollisilta kummitusröttelöiltä – voisi olla mielenkiintoista asustaa sellaisessa (kunnostamisen jälkeen tietenkin).
7. Krossi, outo uimapaikka.
Koska Kokkola on ”merellinen” kaupunki, on täällä paljon varteenotettavia uimapaikkoja. Tosin suurin osa niistä sijaitsee kauempana kuin jaksaisi lähteä, paitsi plussaa kaupungille uudesta uimarannasta joka on tehty aivan meren rantaan suntin suun viereen. Se oli hyvä ranta. Toinen hyvä on valkohieta, kaukana trullevin nokassa, mutta kaikista omituisin lienee Krossi, joka sijaitsee kaustari/linnusperän perukoilla. Paikka on ilmeisesti ollut ennen louhos joka on täyttynyt pohjavedellä, se on suuri kallioreunusteinen monttu keskellä sääskien ja hyttysten asuttamaa korpea (no okei, sen läheisyydessä on pari omakotitaloa) ja sinne ei pääse uimaan kuin pientä kivistä rantakaistaletta pitkin ellei tahdo kalliolta hypätä. Se on syvä. Suorastaan sydäntäkylmäävän syvä. Syvin kohta lienee 11 metriä. Syvenee heti rannasta kammottavaan mustaan veteen. Sen pohjassa on kuulemma rojua kuten traktori, ja Kokkolan sukeltajat harjoittelevat sen syvyyksissä. Olen kerran nähnytkin. Niin ja vielä peloitavamman siitä tekee se, että joku älypää on istuttanut sinne kaloja ja rapuja. Joten jos tuntee jonkin inhan potkaisevan jalan vierestä kun keskellä tuota paikkaa uit, ei se ole vain kuvitelmaa. Niin ja ne ravut. Pitkään luulin niitten olevan vain urbaanilegendaa mutta kerran sinne yöllä polkiessani huomasin rantavedessä jumalattoman ison ravun. Toinen saksi oli isompi. Yritin metsästää sitä, mutta se pääsi karkuun. No, todistettu on, että niitä siellä on.
8. Naapurit.
Tämä on kaupunki, jossa naapurit kadehtivat naapureita joilla on lumilinko ja valittavat siitä Kokkolalehden tekstiviestipalstalle, että kehtaakin se naapuri lumilingolla kun itse pitää lapioida ja että sillä lumilinkolaisella on vielä mahaakin, että otapas se lapio käteen että nii. Että näin. Niin ja kyseiselle palstalle on tullut myös valituksia hymyilevistä naapureista jotka mukavia juttelevat. Tämä on karu pohjola, hymyillä ei saa, eikä eteenkään puhua. Naapurit soittavat poliisin jos naapurissa lautapeliä pelataan ja joskus sanovat aamuisin että haista vittu hyvän huomenen sijasta. Tai sitten minulla on ollut tosi häiriintyneitä naapureita. Ehkäpä suomessa on outo lakipykälä, joka tekee lautapeleillä pelaamisen rikolliseksi toiminnaksi.
9. Naakkapuisto, eli kansankielellä Naakkis.
Kokkolan keskustassa sijaitseva pienen pieni mutta suuria kauniita puita täynnä oleva puisto, jolla on ollut jo pitkään karmea maine. Siellä kokoontuvat lukuiset teinit umpihumalassa mittelemään teiniyttänsä ja haistelemaan liimaa (silloin kun se oli muotia, en tiedä mitä nykyisin tekevät). Siellä spurkut vaanivat varuillaan olematonta ja sadat naakat naakkivat outoa konserttia. Puisto on kaunis, mutta pimeän laskemisen jälkeen vaarallinen paikka jota sietää välttää! Siellä on monta legendaarista asiaa sattunut yhdelle jos toiselle, paitsi minulle, ehkä jopa onneksi.
10. Erektiopatsas, a.k.a Länsipuisto ja Tyrskypatsas.
Joku neropatti teki hienon suihkulähde patsaan Länsipuistoon keskustaan. Paitsi että se patsas näyttää Erektiolta, ja silloin kun siitä tulee vettä, näyttää se erektiolta, josta syöksää elämän eliksiiriä itseään. Ja olen aika varma että Länsipuistossa on moni teini kiksautellut puskissa, ja olen varma että syynä täytyy osaksi olla tuo provosoiva ”taideteos”. Se on myös suosittu pyhiinvaelluspaikka useille vanhuksille, olen huomannut. Siellä Kokkolan seniorit istuvat tutisten, ihaillen tuota niin nuoruutta ja voimaa ja staminaa juhlistavaa teosta, muistellen menneitä kunnian päiviä. Tai niin minä ainakin ajattelin tehdä kun alan harmaantua. Kehitän vaikka tutinankin jos sitä ennestään ei ole. Länsipuisto on myös suosittu mölkkypeliareena ja yleinen hulinapaikka teineille. Länsipuistolla on myös puolikuun muotoinen lava, jonka seiniin on spraylla kirjoiteltu seksuaalisia ja satanistia ja jengiläisiä kommentteja. Niitä voi sitten sopivasti paheksua kun ohi menee.
Oh Kokkola! Mikä paikka! Tuntuu että näistä Kokkolan paikoista voisi loputtomasti kertoa teille, mutta ei liikaa makeaa mahan täydeltä, ehkä joskus aiheeseen palaan, joltain toiselta näkökannalta perhaps.
