SEX; part II - Kolikon kääntöpuoli

No, kusin omille kintuilleni kai eilen aatteellisesti, mutta ihmisenä, joka pyrkii ymmärtämään miten toimin ja miksi, otan asiaan eri näkökantaa.

Olen yhä sitä mieltä, että yhdenillan jutut ovat perseestä, mutta kuten kaikilla asioilla on tälläkin kolikolla se kääntöpuolensa. Ja kyllä, osaksi varmaankin krapulan aiheuttamaa morkkisoloa tässä puran, tavalla tahi toisella.
No, olin eilen treffeillä, oli varsin mielenkiintoista. En tiedä yhtään millaisen kuvan itsestäni antoi, kyseinen tapaus itse, oli ainakin suulas tapaus. Tosin minun näkemyksilläni maailmaa katsoen, faktoista ja tieteistä puhuminen on heikko kohtani.

Sinänsä ikimuistoiset treffeistä tekivät taustalla kulkenut parisuhdedraama, entisen luokkatoverin hyökkäys minua kohtaan, jossa jouduin syytetyksi saatananpalvojaksi, koska en reagoinut mitenkään erityisen vahvasti kuullessani erään entisen luokkatoverin kuolemasta. Sekä se, että piti lopuksi soittaa poliisit.
No, takaisin asiaan.

Ne yhdenillanjutut. En minä todellakaan tiedä, onko se yhdenillanjuttu, vai ei, mutta tällä hetkellä, pessimistinä, teen villin olettamuksen että se on.
Syy, miksi annoin itseni "mennä", onkin se mielenkiintoinen pointti. Ei minun mielipiteeni arvostani ole mitenkään kärsinyt, joskus elämää pitää vain elää.
Ja täytyyhän se myöntää, että oikeina hetkinä sitä ei vain jaksa ajatella kaikkea niin monimutkaisesti ja syvällisesti.
Mukava mies, joka miellyttää, ja tilaisuus viihtyä hetki yhdessä. Miksi ei?

Puitteeni ja rajoitteeni eivät ole kaikkien sanojeni summa. Ne natisevat liitoksissaan ja elävät omaa elämäänsä, ja minun sisälläni pysyy se sisus, joka ei siitä miksikään muutu. Ihminen on ristiriitainen olento, on aina ollut, tulee aina olemaan, ainakin minun mielestäni. Samat ristiriidat elävät minussa. Voin joko hyväksyä ne ja kunnioittaa niitä tai sitten rääpiä ja taistella vastaan ja kärsiä kipua ja nälkää ja vilua ja.. no niin.

Reflektoin siis, miten sitä pitäisi suhtautua siihen, että tekeekin yhtäkkiä eri tavoin kuin on ajatellut että pitäisi toimia. Paino sanalla, pitäisi. Pitääkö aina jotenkin erityisesti olla? Osittaisesti uskon tähän, että jokainen saa ja pitäisi saada elää juuri niin kuin itse hyväksi näkee - tietenkin tarkoitan sillä osittaisella, että niin kauan kuin se ei vahingoita ympäristöään ja/tai itseään.

Loppukaneettina. Teki mieli, tulin näin, panin, perkele. Jos se väärin on, hirttäkää pois vain.