30.4.10

Pieneliöt

Tunne oli, tunne meni!

Noniin.

Olisi vappu. Moni pohtii, onko sillä merkitystä enää ja että onko silloin pakko tehdä jotain. No helvetti, tämä harmaa normaalielo mitä suurinosa meistä viettää aiheuttaa minussa halun ottaa joka perhanan "juhla"päivä, ihan sama vaikka olisivat serkun naapurin lapsuudenystävän lehmän kaiman puutarhanaukaisujuhlat. Näettekö, peitin erinomaisesti oman tietämättömyyteni kyseisestä juhla... no hitto.

Minä olen nainen ja eräs henkilö tässä taannoin julisti, että olen elävä, hengittävä naiseuden tiivistymä - koen asiat tunteitten kautta. Minä myös koen asioita värien kautta. Tunne antaa tietylle värille jonkin merkityksen, sama väri voi eri tunteella olla ihan eri juttu. Harmaa, sateinen päivä hyvällä tuntemuksella on ihanaa, paskalla fiiliksellä yhtä kuin sitä itteään.

Vapun minä miellän kirjavaksi. Se on värien huutavankirkuva sekamelska, hysteerinen, tarkoitukseltaan hiukan obscure, vaikka tiedän toki että jokin työväen pippalo se on ja kaikki lukiosta joskus ulostautuneet hilluvat lakki päässä ihmisten ilmoilla.
Vappu on harlekiini. Vähän sellainen arvaamaton. Paperin rapinaa ja naamareita ja kaikenlaisia naposteltavia ja ilmapalloja.

En kyllä ymmärrä miten jeesusmarssi siihen kuuluu. Se on yhä suuri mysteeri, ehkä tämä todistaa myös sen, etten tiedä mitään uskonnoista. Mahdollisesti totta. En ole tiedon etsijä, faktat eivät sinänsä kiinnosta minua, eivät kirjoitetut "totuudet" asioista, koska koen kaiken maailmassa tuntemusteni ja omakohtaisten kokemusteni kautta. Ja yleensä elän sitten jossain pääni sisällä, turvassa tylsiltä faktoilta.

Muistan yhä eläväisesti sen, kuinka kerran krapulassa, asuessani Judin kanssa biorexin talossa heräsin hirveään mökään, vappumarssiin. Kurkistelin alasti ikkunanverhon raoista ja kirosin tuota metakkaa, hysteriaa joka kulki ikkunamme alta. Sitten seurasi ihmettynyt hämmennys. Perinteisen marssin perässä kulki ankean hiljainen jeesustelujono. Iso lössi ihmisiä, toinen toistaan tylsistyneemmän näköisiä, kantamassa kaikenlaisia kylttejä.
Yksi erotti joukosta huikaisevasti. Valkoinen t-paita jossa oli suuri smiley-face, miehellä itsellään mytristynyt ja kyllästynyt ilme ja hän kantoi kylttiä, jossa luki isoilla mustilla kirjaimilla "JESUS LOVES YOU!"

Yeah, riiiiight..

Luulisi kristinuskon kaikkien sekoilujensa jälkeen oppinut vähän jotain positiivisesta mainostamisesta.

- poistuu takavasemmalle hinkaamaan itsensä paraatikuntoon.