Päästäis-Kärsämys

Päästäis-Kärsämyksen elinreviiri on pohjoismaisista pikkunisäkkäistä melko suuri. Sen reviiritietoisuus on matala muihin lajitovereihin verrattuna ja parhaiten se toimii ja kukoistaa ryhmissä. Kolmen tai kahden joukkiot ovat suosituimpia, turvaa suovia ja vielä hyvin hoidettavissa.
Päästäis-Kärsämys löytää elinalueensa ylivoimaisten aistiensa perusteella, joista ei vähimpänä se käyttää silkkaa tuuria ja/tai aavistusta, poiketen näin esimerkiksi Kuuttis-Pukeista.

Päästäis-Kärsämys nauttii suuria määriä saalistaan, jota se jahtaa suorastaan pelottavalla peräänantamattomuudella, vaikuttaen lähes petoeläimeltä. Hyvin pyydystetty saalis aiheuttaa sille suuren euforian ja saavutuksen tunteen, jota se juhlii laumansa kanssa.

Päästäis-Kärsämyksen ruokavalio koostuu lähinnä tärkkelys- ja sokeripitoisista aineksista, eikä se kaihda suunnatonta rasvojen keruuta. Sen aktiivisin saalistusaika on vain yhden päivän ajan keväällä, jolloin lauman parhaimpien on todella tehtävä työtä, jotta se saa tyydytettyä yllämainittujen ainesten himon loppuvuodeksi.

Päästäis-Kärsämys myös tekee työtä kovasti metsästysretkensä onnistumisen eteen. Alkujärjestelyihin, jotka voivat viedä jopa kuukauden, kuuluu mm. pesän koristelua, höyhenten sukimista, ulkoisen olemuksen ehostamista, kaikenlaisen tarpeellisen hankkimista ja valmistamista. Mitä parempi ja huokuttelevampi on Päästäis-Kärsämyksen ulkoasu, sitä parempi on myös kerätty saalis.

Pitkän työrupeaman jälkeen Päästäis-Kärsämys juhlistaa voittoaan ahmimalla kerätyt einekset, ja vain kokeneimmat ja älykkäimmät Päästäis-Kärsämykset osaavat nauttia työnsä hedelmät ilman sitä usein seuraavaa huonoa oloa ja jopa oksentamista.

Kaiken tämän jälkeen Päästäis-Kärsämys laskeutuu levolle koko vuodeksi ja herää taas kevään ensimmäisiin lämmittäviin auringonsäteisiin ja aloittaa taas ahkeran raadantansa.