16.5.10

Nocturnal Behaviour: Part 69 - oudot seksuaaliset aktit ja joutenolon kultti

Hän makasi vuoteella hymyillen vähän pirullisesti.
Huone oli valtava, ja jaettu pienempiin "huoneisiin" samanlaisten tilanjakajien kanssa kuin mitä löytyy toimistorakennuksista. Lyhyehkön seinän takaa saattoi kurkkia toiseen vain nousemalla ylös.
Muitten ihmisten juttelu ja liikkuminen huoneessa kuului taustalla jatkuvana matalana metelinä, joka välillä nousi naurunremakkaan ja kolisteluun.

Hän veti minua hiukan peiton alle. Tunnelma oli tiivis ja tunsin pakotuksen alapäässäni. Hän painautui minua vasten ja suutelimme kiivaasti. Meteli melkein hukkui taustalle ja purin häntä kaulasta ensin hellästi, sitten hiukan vaativammin.
"Pannaanko?" Hän kysyi virnistäen, kuin tietäen valmiiksi mitä vastaisin.
Jotenkin onnistuin olemaan välittämättä ympärillämme olevasta hälinästä ja hymyilin nyökäten.
"Oota tässä, haen kortsun."
Hän nousi ylös ja maleksi pois huoneenkaltaisesta tilasta. Näin selvästi hänen erektionsa housujen etumuksessa. Näin kuinka hän meni kysymään kondomia ystävältään, joka virnistellen ojensi hänelle yhden.
Hän palasi heilutellen sitä ja riisuiduimme.

Hän työntyi minuun ja ratsastin hänellä nautinnosta voihkien kun yksi hänen kavereistaan tuli ilkkumaan ja pelleilemään viereemme. Jostain syystä hän ei sanonut mitään ja minua alkoi ottamaan päähän tämä häiritsevä käytös.
Otin yöpöydältä jaffapullon, ravistin sitä ja aukaisin korkin, roiskien kuohuvan nesteen idiootin naamalle ja karjaisin:
"Painu ny helvettiin siitä! En oo puoleen vuoteen saanu seksiä, ja tahon nauttia rauhassa! Hus!"
Idiootti läksi putsaamaan limsaa vaatteistaan ja jatkoimme ekstaattista aktiamme.
Lopuksi hän nousi ylös ja veti vaatteet ylleen ja katsoi minua vähän oudosti. Ihan niinkuin hän ei olisi oikeastaan nähnyt minua.
"Tuu sitte tonne juttelemaan vähä myöhemmin."
Jäin hämmentyneenä vuoteeseen ja kun hän käyskenteli rennosti poispäin tajusin juuri, että joka ikinen huoneessa oli nähnyt meidän harrastavan seksiä. Ihmettelin itsekin, miten ihmeessä niin oli tapahtunut.

Menin katsomaan minne hän oli kadonnut. Löysin hänet huoneen perältä, vähän suuremmasta huoneen tapaisesta, minne oli viritetty joukko valkoisia, muovisia ja hiukan rikkinäisiä puutarhatuoleja. Hän istui possensa keskellä, halliten rentona tilaa ja jutellen verkaisesti jonkun kanssa. Porukkaa lähellä seisoi ilmiselviä henkivartijoita, päällä mustat puvut ja korvanapit ja mikit kommunikointia varten.
Yritin lähestyä häntä ja eräs henkivartijoista astui tielleni.
Hän heilautti kättään ja kutsui sillä minua lähemmäs, ja pääsin peremmälle.
"Sori, vähä innokkaita noi. Tää voi kulkea kaikkialla, se on mun."
Kurtistelin kulmiani. En ollut tiennyt, että hän johtaa tätä Joutenolon Kulttia, mutta toisaalta se ei yllättänyt lainkaan.
"Kuule, mulla on sulle tehtävä."
Nojauduin vähän lähemmäs kuullakseni, mikä se voisi olla.
"Tää on tosi tärkee juttu. Tarvin ----, ¤¤¤¤¤¤ sekä yhden =====. Hankipa noi, saat kulkee täällä kaikkialla. Ai niin joo ja muuten, sut valitettavasti joudutaan telottamaan, jos et saa hankittua niitä."
Nielaisin ja nyökkäsin kalpeana. Koko homma alkoi tuntua vähän mädältä.
"Meepä ny, mulla on vähä kiirus." Hän huiskautti kättään ja lähdin hämmentyneenä pois huoneesta.

Jäin seisomaan typertyneenä isoon saliin, jossa pienet makuuhuonekopit olivat. Posket punastuen tajusin juuri nussineeni tyyppiä, joka nyt luuli omistavansa minut ja voivansa mestata minut jos en saanut hankittua niitä juttuja. Enkä tiennyt lainkaan mistä hitosta niitä olisi pitänyt etsiä.
Joku lähestyi minua kun seisoskelin siinä tuskastuneena. Hän oli hyvin pitkä ja hänellä oli kaidat kasvot. Hän katseli minua melkein yhtä surkeana kuin miltä minusta tuntui.
"Hei kuule, mä oon +++++++. Voisitsä nussia muaki?"
"....öh.."
Mies katseli minua anovasti.
"Me joskus jaetaan naiset."
"En mä nyt usko että se onnistuu.. Ei ollu puhetta tällasesta." Taisin punastua, ja tunsin kuinka kiukku kuohahteli sisälläni. Homma alkoi olla enemmän kuin mätä. Tönäisin miestä hiukan kauemmas kun lähdin etsimään tietä ulos koko paikasta. Täältä täytyi päästä pois.

Vaeltelin valtavan rakennuksen sisällä. Kaikki mitä näin tuntui aivan järjettömältä. Joka paikassa oli valtavasti ihmisiä, kuin jossakin kotibileissä, ja kodissa useaa eri baaria. Tämä Joutenolon Kultti, jota hän johti, oli näköjään vetänyt kaikenlaisia ärsyttäviä bilehileitä puoleensa. Joka paikka tulvi nättejä tyttöjä uusimmissa muotioikuissa, tanssimassa, puhumassa tyhjää, siemailemassa muotidrinkkejä, iskemässä mallilta näyttäviä, yhtä tyhjänpäiväisiä miehiä kuin he itse, ottamassa rusketusta pihalla ja uimassa valtavassa hallissa, johon oli tuotu kaikenlaisia trooppisia kasveja ja missä oli kymmeniä erilaisia vesialtaita.
Joku hänen possestaan oli pitämässä sukelluskilpaa noille tyhjäpäisille kaunottarille, voittaja saisi timanttikorun. DJ pyöritti levyjä kalliilta näyttävän systeeminsä takana. Joka paikka oli täynnä pinnallisuutta ja se oli elävä, hengittävä painajainen.

Tajusin, etten löytäisi ulos sieltä, ja koska näköjään kaikki hänen possestaan ja henkivartijoistaan tiesivät kuka olin, eivät he päästäisi minua menemään.
Epätoivo alkoi ottaa valtaa. En todellakaan tiennyt mistä löytäisin niitä asioita, mitä hän oli lähettänyt minua hakemaan. Lopulta päätin, että koska hän ilmiselvästi näyttää kierivän rahassa, löydän ne asiat ehkä täältä alueelta.

Vaeltelin taas, etsien nyt noita asioita. Päädyin lähelle sitä huonetta, missä hän hallitsi kulttiaan puutarhatuoliltaan. Seinään oli repäisty puoliväliin hiukan repaleinen, pienehkö aukko, josta pääsi yläkertaan, hänen yksityisiin tiloihinsa, sekä hänen lähimpien ystäviensä luksusasuntoihin.
Aukkoa vartioi yksi henkivartija. Olin varma, että löytäisin etsimäni sieltä. Yksi ja sama, olisiko se varastamista. En halunnut tulla teloitetuksi, ellen löytäisi niitä asioita.
Vartija yritti ensin estää minua, mutta huomasi sitten kuka olin ja sain kiivetä aukosta sisään.

Asunnot yläkerrassa olivat niin upeita, että sitä luksusta oli vaikea edes käsittää. Minun ei tarvinut edes etsiä ----- kovin pitkään kuin näin sen kullatulla pöydällä. Kuulin, kuinka viereisessä huoneessa naitiin isoon ääneen ja nappasin ------- pöydältä laukkuuni. Huokaisin helpotuksesta. Enää kaksi.
Melkein hyppäsin ulos vaatteistani, kun joku tarttui minua pian olasta, kurkkiessani toiseen huoneeseen.
Se oli vartija alhaalta aukon suulta.
"Hei, &&&&&& kutsui sut luokseen. Sillä on sulle asiaa."
Huokaisin uudestaan helpotuksesta, koska en ollut jäänyt kuitenkaan kiinni ------- varastamisesta.

Katselin ovella häntä, kuinka hän istui siellä tuolillaan. Hän huomasi minut ja koukisti sormeaan minua kohti. Alentuvasti matelin sinne, istuen hänen viereiselle tuolille, jota hän taputti. Olo oli kuin koiralla.
"Oletko jo löytänyt ne asiat?"
Nielaisin. Nyt pitäisi teeskennellä rentoa ja luottavaista ja valehdella läpi hampaitteni. Hymyilin ja nojasin vähän taaksepäin.
"Hyvällä mallilla on."
Hän hymyili hajamielisesti ja taputti polveani. Imin sisään pakottavan mielihalun iskeä häntä naamaan nyrkilläni.
Kyllä minä vielä löytäisin jonkin porsaanreiän, jonkin paikan, mistä päästä pakoon.



Kyllä se o ihme mistä näitä unia oikein tulee.. hahaha.