Kirje Muinasesta Tsaarivallasta.
Hmm.
Uguksen kirje minulle oli tällä kertaa vähemmän pelottava, kuin ensin odotin. En uskaltanut samana päivänä käydä lukemassa sitä, kun hän minulle siitä ilmoitti. Mitä lienee pelkuruutta. Phah.
Kuitenkin. Mietin pitkään ja hartaasti, mistä hän ehkä oli kirjoittanut. Minkälaista asiaa siinä käsitellyt, eritellyt vai ylösalaisin täysin myllännyt, kuinka tarkasti, kuinka uskaliaasti. Siinä oli kuitenkin mukavasti lämminhenkisyyttä huokuva sävy, joka monella tapaa yllätti.
Tiedän kyllä, että vaikka olenkin suorasukainen henkilö, on liikkeitäni ja ajatuksiani joskus hyvinkin vaikea ymmärtää - ja niin pysyköönkin. En tahdo olla liian ennalta arvattava, en edes itselleni. Tavakseni on kai vain muodostunut melkoinen impulsiivisuus, mitä erilaisiin tilanteisiin tulee. Teen niin kuin hyvältä tuntuu.
Olen pyytänyt itseni mielestä jo anteeksi sitä, että yhtäkkisesti tulin raskaaksi, mutta tahdon toistaa sen, Ugus. Mutta johan tiedätkin, etten mitään tee toista loukatakseni, vaikka se loukkaisikin.
Asioista kuitenkin johtaa polkuja aina eteenpäin. Viime vuosi oli rankka meille molemmille, monenlaisilla tavoilla ja johti moniin ja taas moniin eri asioihin. Mutta eikö olekin totta, että ne johtivat vääjäämättä eteenpäin, ainoaan oikeaan suuntaan, joka on olemassa meille kahdelle.
Tiet johtivat suuntiin, tiet kohtasivat, sekoittuivat, muuttuivat, erosivat ja kaukaisuudessa liikehtivät. Tiet kääntyilivät ja jälleen omina itsenään kulkevat omalla tavallaan toistensa lomassa, silti erillisinä. Ja parempi niin.
Olen todella iloinen siitä, että löysit jonkun, joka sanoi sinun varastaneen kaikki ajatuksensa. On äärimmäisen harvinaista kohdata jotain niin hämmästyttävän samankaltaista tässä maailmassa! Mutta todella, kuitenkin, tahdon myös kohdata tämän tulevan paremman puoliskosi vielä joskus, kun se mahdolliseksi muodostuu.. senhän sanoinkin jo.
Joten kulkekaamme yhdessä, ystävinä kohti kerrassaan kummallista tulevaisuutta(joka ei varmasti ainakaan tule olemaan tylsä, kaukana siitä!), naurakaamme hulluille unillemme, piirtäkäämme omituisia sarjakuvia (lupaan saada M&H sarjakuvan vielä joskus tehtyä) ja tehkäämme kaikkia niitä kieroutuneella tavalla vapautuneita asioita, mitä aina ennenkin.
Ulvo kuuta - sitä varten se on sinne laitettu!
Uguksen kirje minulle oli tällä kertaa vähemmän pelottava, kuin ensin odotin. En uskaltanut samana päivänä käydä lukemassa sitä, kun hän minulle siitä ilmoitti. Mitä lienee pelkuruutta. Phah.
Kuitenkin. Mietin pitkään ja hartaasti, mistä hän ehkä oli kirjoittanut. Minkälaista asiaa siinä käsitellyt, eritellyt vai ylösalaisin täysin myllännyt, kuinka tarkasti, kuinka uskaliaasti. Siinä oli kuitenkin mukavasti lämminhenkisyyttä huokuva sävy, joka monella tapaa yllätti.
Tiedän kyllä, että vaikka olenkin suorasukainen henkilö, on liikkeitäni ja ajatuksiani joskus hyvinkin vaikea ymmärtää - ja niin pysyköönkin. En tahdo olla liian ennalta arvattava, en edes itselleni. Tavakseni on kai vain muodostunut melkoinen impulsiivisuus, mitä erilaisiin tilanteisiin tulee. Teen niin kuin hyvältä tuntuu.
Olen pyytänyt itseni mielestä jo anteeksi sitä, että yhtäkkisesti tulin raskaaksi, mutta tahdon toistaa sen, Ugus. Mutta johan tiedätkin, etten mitään tee toista loukatakseni, vaikka se loukkaisikin.
Asioista kuitenkin johtaa polkuja aina eteenpäin. Viime vuosi oli rankka meille molemmille, monenlaisilla tavoilla ja johti moniin ja taas moniin eri asioihin. Mutta eikö olekin totta, että ne johtivat vääjäämättä eteenpäin, ainoaan oikeaan suuntaan, joka on olemassa meille kahdelle.
Tiet johtivat suuntiin, tiet kohtasivat, sekoittuivat, muuttuivat, erosivat ja kaukaisuudessa liikehtivät. Tiet kääntyilivät ja jälleen omina itsenään kulkevat omalla tavallaan toistensa lomassa, silti erillisinä. Ja parempi niin.
Olen todella iloinen siitä, että löysit jonkun, joka sanoi sinun varastaneen kaikki ajatuksensa. On äärimmäisen harvinaista kohdata jotain niin hämmästyttävän samankaltaista tässä maailmassa! Mutta todella, kuitenkin, tahdon myös kohdata tämän tulevan paremman puoliskosi vielä joskus, kun se mahdolliseksi muodostuu.. senhän sanoinkin jo.
Joten kulkekaamme yhdessä, ystävinä kohti kerrassaan kummallista tulevaisuutta(joka ei varmasti ainakaan tule olemaan tylsä, kaukana siitä!), naurakaamme hulluille unillemme, piirtäkäämme omituisia sarjakuvia (lupaan saada M&H sarjakuvan vielä joskus tehtyä) ja tehkäämme kaikkia niitä kieroutuneella tavalla vapautuneita asioita, mitä aina ennenkin.
Ulvo kuuta - sitä varten se on sinne laitettu!
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home