Bipolar

Luulin että raskaana olemisessa oli ahdistavinta alkuajan huono olo ja oksenteleminen, sillä se todella oli rajua. Olin kuitenkin aivan väärässä.
Toki, varoiteltiinhan minua siitä, että pian alkaa mielialat vaihdella kuin taikasauvan iskusta, välillä itkettää ja naurattaa ja sitten taas kesken naurua alkavat kyyneleet valua. Sanoin silloin, että olen aikalailla vuoristoratainen muutenkin, tuskin minulle sellaista tulee!

HEH HEH HEH.

Nyt olen ilmeisesti hormonaalisesti saavuttanut jonkin sellaisen tason, että alkoi mielialat vaihdella.
Ja se on kammottavaa! Tulee mieleen todella äärimmäinen masennus.. elämäni noin vuosi sitten.
Nyt kun olen parantunut masennuksesta ja voinut hyvin jo syksystä asti ja aina vain paremmin on mennyt, niin sitten hormoonit takalaukaisevat tässä herkässä tilassa.

Eilen olin hyvällä tuulella koko aamun, mutta kun piti lähteä töihin kalajoelle, iski kammottava apaattisuus ja syvä ankeus. Istuin koko matkan autossa aivan hiljaa ja pelkästään tiuskin jos minulle puhuttiin. Tämä hirvittävä olotila kesti aina kalajoelle asti. Tanssiminen paransi olon, olin energinen ja hauska(ainakin omasta mielestäni) opettaja ja sitten lähdimme kotia kohti. Paluumatkalla pälätin kuin papukaija isän ja äitipuolen kanssa, normaali olotila siis.

Tänään aamulla oli kerrassaan hyvä olo, mitä nyt pöly olohuoneen pöydällä ärsytti. Sitten aloin tiskaamaan, kissa naukui ja huusi jaloissa, lämminvesi loppui ja tuli kauhea, selittämätön raivo!! Siis aivan suunnaton raivo, jota ei voinut edes kohdistaa mihinkään! Sitten yhtäkkiä pölyjä pyyhkiessä, raivon vielä velloessa, tulivat kyyneleet. Hyvät viisiminuuttia isoja krokotiilin kyyneliä tippui linssiin ja pölyt katosivat pöydältä, pyyhein silmät ja olo oli taas hyvä.

On se aivan hullua, miten ihmiskeho toimii joskus ja varsinkin raskaana ollessa. Ruokalevolla vauvakin takoi kuin mikäkin judomaster pitkin mahaa. Ihmeellinen elämä? Kyllä, varmasti.
Mutta, this too shall pass. Onneksi voin antaa tunteitten tulla ja mennä..
Onneksi kuitenkin asun yksin, sillä olisi varmaan raskasta toisen katsella moista sekoilua - hih!