19.11.04

Anti(everything)

OOOH!

Kuinka hyvin voi kuva ei kovin kuvallisesta henkilöstä onnistua. Sattumanvaraisesti täydellisesti - nähtävästikin. No, syvä kiitos ja kumarruspokkaus tillåt Ugus kuvan värkkäämisestä, se todella henkii itseäni ja tämän blogin syvintä olemusta. Hautausmaanportin täydellinen rienaaminen kipuamalla yöllä sen päälle ja poseeraamalla. How Goth.

Jeps. Ehkä eilinen uni meni hiukan pitkälle, mutta toisaalta, joka kerta kun näen kyseisen henkilön jossakin tai kuulen curen kappaleita, kulkevat syvät väristykset lävitseni ja tunnen suunnatonta onnea ja autuutta. Jokin siinä kyllä kolahtaa täydellisesti.

Mutta ei siitä enempää.

Tämän öinen uni oli taas hyvin poikkeuksellinen, enkä tiedä aiheuttiko moisen shokkiefektin se, että söin aika myöhään yöllä eilen, tai jokin muu sisäinen kummaus. Näin PAINAJAISTA! Tämä on todella harvinaista unimaailmassani! Ja kaiken pahan lisäksi tämä painajainen herää tuupsautti minut hereille yhdeksältä aamulla! Painajainen ei siis ottanut hellittääkseen, ei se ole mikään heräämisaika kunnolliselle ihmiselle!!! Painajaisessa olin menossa baariin, mutta matkani esti joku hämärä tyyppi, kännissä kuin käki ja se alkoi ahdistella mua. Yritin nyrkittää sitä Bastardosta, mutta kuten yleensä unissa, ei nyrkit toimi, vaan heikkousaste on vastasyntynyttä. Riistäydyin ahdistelijan otteesta ja painuin takaisin kohti kotoa. Jostakin se kännieläin keksi kaverin ja ne lähti seuraamaan mua.
Sain juuri ja juuri kotini oven kiinni ja kännibastardit jäi oven ulkopuolelle. Jotenkin ne ruojat onnistuivat kuitenkin jekuttamaan mua ja tulemaan sisälle. Olin paniikissa. Joten otin puukon, koska tiesin, ettei ne muuten lähtisi millään. Nyrkin heikkous ja puukon voima, joten suikautin ukkoja puukolla mahanaluksiin ja vähän muuallekin, mutta ihan vähän vain, ettei ne kuollu, kunhan veri lensi ja sain ne läksimään menemään.
Onnistuin. Siivosin verijäljet pois ja menin nukkumaan.

Seuraavana aamuna heräsin unessani ja kurkistelin pihalle, että eikai ne väjy siellä verissään mua. Eivät väijyneet mutta sitten sain jotain kautta selville siinä unessa että ne kuului johonkin järjestäytyneeseen rikollisuuteen(muistaakseni venäläinen mafia) ja aloin aivan hysteerisesti pelätä että ne lähettää varmasti jonku asemiehen tekemään musta selvää, ja koko perheestä kaupan päälle. Niin että itseään ei saa unissakaan puolustaa, perkele!

Jos äskeinen ei millään tavalla kuulostanut painajaiselta, niin eipä siinä, minun painajaiseni harvoin sellaisilta kuulostavat.

Mutta onneksi sain vielä unta sen järkytyksen jälkeen, jonka painajainen ja hävyttömän aikaisin herääminen aiheutti! (sillä loppu-unessa istuin kalliolla, selitin sitä puukottamistani jollekin vanhalle ukolle ja tuhannet harmaat isot hämähäkit kiipeilivät päälleni, tunsin yhden jopa kipuavan vasemman silmäni päälle- yuk! vaikka en hämiksiä pelkääkään..)