Pystyyn jäätynyt ihmiskarahka ("nuo lietsovat toisiaan aina vaan pahempiin persereikäjuttuihin!")/Takakireys on synti

Toisinsanoen itämaisen tanssin festivaalin (järj. Mihrimah ry, Tampere)antia. Olin kahden tanssitoverini kanssa sitten Tampereella tanssia oppimassa niin suomalaiselta kuin amerikkalaiselta tanssinopettajalta. Lähtö oli lauantai aamuna puoli kahdeksalta ja olin nukkunut 3 tuntia. Mutta kumma kyllä ei väsyttänyt, enemmän jännitti. Automatka oli hulvaton (kuten tietysti koko muukin aika, sillä ne kaksi toveriani, sanotaan vaikka että Hystinen ja Maanläheine) olivat hulvattomia. Varsinkin Hystinen oli erityisen umm.. hystinen? I swear, that mouth never silenced.
Nukkuminen ei tullut kyseeseenkään, mutta se ei menoa haitannut.

Söimme jonkin tienpientare bensa-aseman parkkipaikalla pitsaa takakontista, sillä kiireinen aikataulu ei antanut senttiäkään periksi, että olisimme muka ehtineet jonnekin "paikkaan" syömään. Ihmiset tuijottivat ja Hystinen arveli että minä voisin alkaa pitämään sellaista kauhukierrosta kokkolaturisteille. Pitsasta lensivät jalapenon palaset asvaltille ja ihmiset tuijottivat lisää.

Saavuimme onneksi ajoissa Tampereelle, hervantaan, muttemme ehtineet kirjoittautua hotelliimme. En muista nimeä. Vapaa-aikakeskuksen lähellä kuitenkin, ehkä joku tietää, joku ei. Riensimme tunnille, vaikka ensin ehdimmekin ihailla basaarin välkettä ja väriloistoa ja ihmetellä muita ihmisiä varsin perikokkolalaiseen tyyliimme. Ensimmäinen tunti oli Heli Maanilan kavaasikurssi ja oli varsin antoisa, vaikka treenivaatteeni olivat aivan vääränlaiset (liian kuumat, epämukavat ja mekko nousi ylöspäin). Opettelimme jotain koreografiaa joka tuntui loputtomalta ja siinä oli aivan mahdoton pyörimiskohta jossa jatkuvasti sekosin.

Seuraava kurssi oli amerikkalaisen (muistaakseni synt. saksalainen?) Khadejah El Oueslatin baladikurssi. Kun odottelimme kurssia alkavaksi, tuli naikkosen mies kehumaan englanniksi eilistä esiintymistäni.
"You are confusing me to someone else. I wasn't even here yesterday! But I seem to have alot of lookalikes." Sanoin ukkelille.
Khadejahin kurssi oli umm.. miten sen kauniisti sanoisi, suurimmaksi osaksi ajanhukkaa. Tuntimäärä 2, puolituntia siitä pälinää siitä mistä he olivat kotoisin (juu, kiintoisaa, olen maksanut tästä kurssista melkein 40 euroa, kiinnostaa kiviä) sitten todella vaikeita liikkeitä pikaisesti näytettyinä, en ennen ollut monia niistä liikkeistä nähnyt joten paniikki meinasin iskeä, onneksi en ollut ainoa. Joku ihme piirisekoilu sormisymbaalien kanssa ja sitten viimeinen puolituntinen, siihen ämpättiin sitten koreografia näillä vaikeilla liikkeillä. Arrow and bowstep facing diagonally to the left and right and left step, kick drop kick drop, right step, hip cirkle and LEG SHIMMY! Yes. Sure. Hoipuin perässä kuin pystyynjäätynyt ihmiskarahka. Ja se äijä vielä tablan kanssa aina tuli mun perässä ja sanoi ei noin ei noin, katso noin! Joo. Välillä onnistui välillä ei. Mutta olen silti oman tilani pitävä perisuomalainen joten kauemmas siitä sen rummun kanssa senki piru!
No, paljon ideoita sain, mutta niitä pitää hioa ja sulatella.

Niin ja ostimme myös kaikki kolme sormisymbaalit ja kepit Helin kurssia varten. (Yht. 15 euroa) Paitsi että minulla oli kotona yhdet sormisymbaalit ja keppi. mutta unohdin ne kotia. Samperi.

Sitten kiiruhdimme keitettyjen rapujen punaisina (ainakin minä) kaupan (jossa oli aivan älyvapaa jono)sinne hotellille ja pääsimme huoneeseen jossa iskeydyimme vuorollamme suihkuun. Jotenkin jäin pahnan pohjimmaiseksi. Sain todistaa suorastaan yliluonnollista tapahtumaan, oikeaa naisten hössötyshässätysvärkkäystuokiota, joista olen usein kuullut mutta harvoin todistanut. Minun laittautumiseni illan tähtigaalaan oli tasan tämä:
1. Suihku.
2.Kuivaus.
3.Suklaapatukka.
4.Mustat, tyylikkäät vaatteet.
5.Vähän meikkiä, meni n. 5 minuuttia.

Mutta Hystinen ja Maanläheinen olivat taas umm.. hystisiä?
1.Suihku.
2.Kuivaus.
3.Pientä hysterisointia.
4.Isoa hysterisointia koska oli viinipullo muttei avaajaa.
5.Hiusten kuivattaminen sillä puhaltimella (en edes omista sellaista vaikka pitkät hiukset onkin)
6.Hiusten käkertämistä jollain käkertimellä.
7.Hysterisointia ajan suhteen (minä loikoilen vuoteella valmiina)
8.Ankaraa meikkausta.
9.Lisää ajan kulumisen päivittelyä.
10.Asukokonaisuuksien levitys vuoteelle.
11.Pohdiskelua.
12.Siiderin hörppäystä
13."Kumman vyön laitan?"-pohdiskelua.
14."Kumman paidan?"
15."Onko liian hieno jos laitan tän hameen?"
16.Viimein niillä on kuteet yllä.

Aika hassua. Jotenkin juuri sellaista mitä olettaisi naisten olevan, mutta mitä itse en kyllä yleensä ole. Sanoivat olevansa kateellisia koska näytän niin klassisen kauniilta niin vähällä. Vastasin yksinkertaisesti että mulla on päällä mustaa. Sen kanssa sopii kaikki, ei ongelmia siis accesoriesin suhteen.

Viimein pääsimme gaalaan taksilla joka olikin ihanaa katseltavaa. Tosin keskittymiskyky meni erään ulkomaalaisen miesopettajan tanssin lomassa (en muista nimeä, joku Moustafa)Kuuluttaja kuulutti miehen esiin sanoin, "Ja nyt Moiustafa sejase esittää riipaisevan andalusialaiskoreografian." Musiikki alkoi, adonis loikkii esiin tiukoissa mustissa housuissa yläosattomissa ja tanssii jotain mikä näyttää sävytetyltä baletilta. Kesken jotain hurjaa hyppyä koko naisyleisö kohahtaa. Adoniksen julpit ripsahtavat auki ja valkoiset alushousut paistavat vulvanmallisesta aukosta haaruksissa. Moustafa ei huomaa mitään vaan painaa menemään, tai huomaa mutta on ammattilainen ja jatkaa esitystä. Viimeistään koreografian loppupuolella hän huomaa mitä on tapahtunut suureellisen alasvenytyksen lomassa. Kun esitys loppuu hän elehtii anteeksipyytelevästi ja vetää vetoketjun kiinni kun yleisö kirkuu suosionosoituksia. Voin kuvitella mitä miekkonen ajattelee. "En kyllä saakeli enää noita vetoketjullisia housuja pidä, perkele, en ikänä."
Muuten gaala sujuu hienosti ja sen ehdotonta kermaa ovat mm. Sirke Seppäsen ja hänen miehensä yhteistanssi, nainen ja tabla, kaunista, upeaa, sekä jonkin ryhmän kaunis ja hyvin suunniteltu erilaisine osioineen ryhmäkoreografia.

Meidän piti gaalan jälkeen lähteä kaupungille juhlimaan mutta me kaikki olemme poikki. Menemme tien toiselle puolelle makkararanskalaisille (maistuu paskalta) ja Mr. Pickwickiin yhdelle siiderille. Sitten palaamme taksilla hotellille ja hotellin terassilla kaikki opettajat ja monet oppilaat istuvat ja hälisevät. Emme jaksa jäädä siihen hälisemään vaan menemme nukkumaan. Hystinen huutaa ikkunasta "Hiljaa, siat!" ja nauraa räkäisesti, nauramme kaikki ja pieremme hetken. Uni tulee jossain vaiheessa.

Näen unta jossa tyttöystävääni Annia vaanii raiskaaja. Olen pankissa töissä unessa. Herään unesta ja selitän eräälle Judin kaverille unta unesta unessa ja sitten herään. Kello on kahdeksan. Menemme aamiaiselle ja syömme itsemme kipeiksi. Sitten lähdemme taas Heli Maanilan kavaasitunnille, tälläkertaa med, zillit ja keppi. Tunti on taas oikein antoisa. Hyvä kokemus, kaiken kaikkiaan. Festivaaleilta irtosi mukaan myös uusi treenipuku, vihreä hame, violetti/hopeapaljettihuivi, paljettiaplikaatioita, krossi pieniä kiviä, kiviä nauhassa ja paljon ideoita.

Kotimatkalla keskustelemme vakavia ja syvällisiä, hervottomat persejutut on kulutettu loppuun ja hyvä niin. Kotona tuntuu surrealistiselta, ja vielä surrealistisemmalta tuntuu maanantaina kun yritän harjoitella sitä Khadejahin koreografiaa. Muistan vain ensimmäiset askeleet, noin 8+8 tahtia. HUH!