Yks joka tietää enemmän ku muut

Kävin taas pitkästä aikaa lukemassa janin blogia - on se vaan ihailtavaa, kuinka paljon joku voi saada aikaiseksi tekstiä - oikein ahdistaa kun ei itse pääse joka päivä laittamaan ja taas on asiaa aivan SIKANA.

No, janin blogista taas innoituksen koppaamana pitipi kirjoittaa tuosta, kun hänelle oli sanottu että työn tekeminen jotenkin kaiken parantaisi.
Itse olen kohdannut samaa asennetta - omalta isältäni! Hänen mielestään niin fyysisesti/henkisesti raskas työ, ettei enää sen jälkeen pysty mitään ajatella/tehdä parantaa jokaisen ihmisen masennuksen, joten kaikki pitäisi passittaa niin karmistuttavaan työhön, että masennukset ropisisi kuin maalipinta vanhan talon seiniltä ja kaikki olisi hyvin. Täysin väärin, ja ärsyttää tuollainen asenne. Suivaannuimme odotettavasti isäni vaimon kanssa tästä kommentista ja oli pakko selventää tuolle jäärien jäärälle, että ei kaikilla ihmisillä toimi se, mikä itselle toimii! Esimerkiksi, jos minut väkisellä epämieluisaan työhön, joka olisi liian rankkaa raahattaisiin, ei se mitään parantaisi - pahentaisi vain!
Piti selittää kuin lapselle! Aikuiselle ihmiselle koko asia! Sellainen laittaa aina suivaannuttamaan... Ja se on kumma juttu se, että se isä eli pappa on aina samanlainen. Kaikki mitä hän sanoo, on varmasti se ainut oikia totuus. Rasittavaa.
Tosin - ainakin pappan kanssa voi väitellä, ja se on hauskaa, sillä sen siiviläiset maailmanparannusteoriat on niin helposti osoitettavissa juuri sellaisiksi, sillä se ei num. 1 osaa perustella niitä, num. 2 se hätiköi kaikissa lausunnoissaan, ja näin ollen on helppo saada isille jauhot suuhun.

Isäänsä saa joskus kiusata. On sekin mua kiusannut.