Terveisiä Haudantakaa

Siitä onkin pitkä aika kun olen kirjoittanut mitään.. tai siis vaikkei ole, niin siltä se silti tuntuu. World of Warcraft imaisee aika hyvin ajan kadoksiin varsinkin näin iltaisin kun muuten tekisin jotain muuta.. yhym yhym siis pelaisin jotain.. muuta.. peliä kai. Höhöh.

No, ideoita kaikenlaiseen hullutukseen ja epähullutukseen on taas vilissyt läpi pään siihen malliin kuin aivot kuvittelisivat olevan kevät synkeän kaamoksen sijaan. Ehkä sisälläni on sittenkin kohta, jonne kaamos ei voi vaikuttaa!(kuinka lohdullinen ajatus)
Se on kyllä tosi outoa, kuinka jossain pelissä voi oikeasti keskutella ihmisten kanssa ympäri maailmaa, ensin se todella tuntui hömelöltä ajatukselta, mutta sitten kun siitä pääsi vähän jujulle, niin äkkiä huomaa sen olevankin ehkä se koukuttavin asia koko jutussa.

Olen aikalailla alusta pelaillut yhden englantilaisen tyypin kanssa, joka on ihan hyvä tyyppi. Tuntuu oudolta että voi jutella sellaisen ihmisen kanssa jota ei ehkä koskaan näe, ja toisaalta aika vapauttavalta, koska sellaisten ihmisten kanssa voi jutella monenlaisista asioista aika vapaasti. Hänellä tuntui olevan myös aika lohdullisia visioita monista asioista, jotka täällä suomessa itseä masentavat.. en nyt mene yksityiskohtiin, mutta ihan vieraan ihmisen kommentit kyllä piristävät, vaikka ne vieraalta tulevatkin.

Olen suunnitellut tässä kaikenlaisia korsetteja, ajattelin jopa putkauttaa yhden ulos tuossa varmaan viikonlopun aikana. Vyötärökorsetti mustasta sametista. Toivon että se onnistuu hyvin niin voin sitten tehdä toisen hieman isotöisemmän korsetin, johon ajattelin kirjoa hienon kuvion. Se tulee olemaan mustasta satiinista.
Niin ja sitten sain idean, että laitan tänne piakkoin sellaisen "Kokkolalainen Sielunmaisema"-kuvasarjan, jossa kuvaan kaikenlaisia outoja kohteita näin niinkuin kokkolalaisesta silmästä nähtynä&tulkittuna..

Että semmoista. Hyi kun tuli raporttimainen..