Peloitus ja Teloitus

Kun olin viidennellä kuulla, näin unta että synnytin 5 kiloisen hirmun. Nyt asiat vain paisuvat.

Näin unta että synnytin etuajassa jo heinäkuussa, ja olen melko varma, että niin tulee käymään muutenkin, mutta asiaan. Unessa synnytys oli niin rankka, että olin aivan tajuttomana koko homman ajan. Myöhemmin heräsin laitoksella aivan väsyneenä ja olin aivan ihmeissäni että mitä perkelettä tapahtui. Muut saivat sitten kertoa, miten koko synnytys oli mennyt.

Olin synnyttänyt 10-kiloisen poikavauvan!!! Ja se osasi jo puhua!!!! Sillä oli musta tukka ja siniset silmät. Olin aivan öönä. Kysyin että no repesikö paikat kun oli niin iso, mamma vain kommentoi että no mitäs luulisit. Ja ne asiat mitä se lapsi puhui! Kaikenlaisia enigmaattisia ennustuksia ja mystisiä arvoituksia! Ne oli niin korkealentoisia, että oli pakko antaa vaan mennä ohi korvien, sillä muuten tuli sellanen olo että tulee hulluksi.

Voitte kuvitella että neuvolatätit tänään nauroi vääränä kun kerroin tuon unen. Oli se kyllä aikamoinen kötkö. Uneksikin.

Oli muutenkin melkoisen levoton unimaailma yöllä. Ihan kuin tuo edellinen ei olisi riittänyt.
Näin unta jostain kaukaisista ajoista, ja olin jonkin itäisen maan kuninkaan vaimoke. Olin kuitenkin maho, enkä kyennyt tuottaa kovasti toivottua perillistä kruunulle, joten ukko otti ja nai nuoren ja kauniin jonku nuubialaisprinsessan. Kiukumustuin sen verran että murhautin uuden vaimokkeen myrkyllä ja jäin valitettavasti kiinni. Kuninkaani päätti sitten että joudun orjuuteen hänen valtansa alle, ja voin ostaa itseni vapaaksi, jos ansaitsen 10 kultarahaa.
Sanoin entiselle ukolleni että kiitos vaan kusipää, tuollaista summaa en tässä elossa ehdi orjana tienata! Joten jouduin siis paskamaisilla ehdoilla paskamaiseen orjuuteen. Jouduin elämään karmeassa parakissa muitten täisten ja kurjien orjien kanssa ja nukkumaan rääsyisellä laverintapaisella. Olot oli niin huonot, että jotkut jopa kuoli kapeille lavereilleen, eikä kukaan edes viitsinyt niitä siitä kuoppaan kipata.
Niin sitten orjana elelin entisessä linnassani, jatkuvasti entisen loistoni ympäröimänä ja minusta tuli katkera ja juonitteleva vanha ämmä, joka salamurhasi kaikkia kuninkaalle tärkeitä ihmisiä.
Hähhää! Että kostoa kostonkin perään.

Sen siitä sai kuppainen kuningas!

Liekö ollut jokin ei-niin-onnekas entinen elo.
hehehhehehhehehehehh...