Casts a Shadow, Doesn't Breathe
Pahoittelen heti näin aluksi sitä, että olen ollut pitkään mykkänä, mutta on vain ollut sellainen periodi, ettei osaa laittaa tuntumiaan ja kokemiaan asioita millään tavalla tekstiksi. Nyt tuntuu siltä että voisin jopa yrittää.
Olen nähnyt paljon kaikenlaisia unia taas viimeaikoina, suurinosa unia, joita en välttämättä olisi tahtonut nähdä.
Erityisesti pinnalla unissa on kummitellut vanhat haamut, liittyen minuun kohdistuneeseen raakamaiseen tekoon, josta lähimmät ystävät tietävät. Silloin aikoinaan kun asia oli vielä tuore, näin paljon unia juuri siitä tapahtumasta, ja jotenkin ne aina liittyivät siihen suoraan, että jotain pahaa oli tulossa, kuin enne. Joten aina kun näen unia kyseisestä aiheesta, aiheuttavat ne omituisen ja pahaenteisen olon, jota on vaikea karistaa, vaikka kaikki vaikuttaisikin rauhalliselta.
Joskus tietysti näen unen siellä, unen täällä, tai jokin ihan valvemaailmassa muistuttaa asiasta, jopa ehkä aivan tunkee röyhkeästi nenän alle, mutta nyt olen nähnyt noita unia aivan sietämättömän paljon, monena yönä, eristä henkilöistä, aina jollakin tavalla ahdistavista. Ei ole mukavaa herätä sellaiseen kalvavaan tunteeseen, jossa kadottaa kaiken levättynä aikana oletetusti kerätyn energian.
Sellaisina hetkinä tulee sellainen olo että pitää lyödä kaikki uloskäynnit ja samalla sisäänkäynnit itsestään kiinni, noin henkiseltä kannalta katsottuna. Olla hiljaa. Olla hissukseen, eikä ainakaan näyttää sitä, jos jokin vaivaa. Ja kun niitä asioita, mitä oman pään sisällä tapahtuu on niin valtaisan vaikea kuvailla, varsinkin kun ei ole harjoittanut sitä kykyään puhua sisällä tapahtuvista katalyyseistä järkevällä tavalla. Sanoo vain, "Eipä tässä." Ja se on sitten siinä, loppuun käsiteltynä, mukamas.
Olisi ihanaa kun joku asia olisi joskus helppoa! Vaikka edes yhden asian selvittäminen? Onko se liikaa pyydetty? Kai se on, kun ei itsekään saa siitä tehtyä helppoa vaikka peilin edessä rautalangasta vääntäisi ja miten ähkyilisi. Pentele sentään. Eikä se edes näy ulos enää jos tuntuu kummalta. Se on vaan sellainen sisäinen juttu.
Olen nähnyt paljon kaikenlaisia unia taas viimeaikoina, suurinosa unia, joita en välttämättä olisi tahtonut nähdä.
Erityisesti pinnalla unissa on kummitellut vanhat haamut, liittyen minuun kohdistuneeseen raakamaiseen tekoon, josta lähimmät ystävät tietävät. Silloin aikoinaan kun asia oli vielä tuore, näin paljon unia juuri siitä tapahtumasta, ja jotenkin ne aina liittyivät siihen suoraan, että jotain pahaa oli tulossa, kuin enne. Joten aina kun näen unia kyseisestä aiheesta, aiheuttavat ne omituisen ja pahaenteisen olon, jota on vaikea karistaa, vaikka kaikki vaikuttaisikin rauhalliselta.
Joskus tietysti näen unen siellä, unen täällä, tai jokin ihan valvemaailmassa muistuttaa asiasta, jopa ehkä aivan tunkee röyhkeästi nenän alle, mutta nyt olen nähnyt noita unia aivan sietämättömän paljon, monena yönä, eristä henkilöistä, aina jollakin tavalla ahdistavista. Ei ole mukavaa herätä sellaiseen kalvavaan tunteeseen, jossa kadottaa kaiken levättynä aikana oletetusti kerätyn energian.
Sellaisina hetkinä tulee sellainen olo että pitää lyödä kaikki uloskäynnit ja samalla sisäänkäynnit itsestään kiinni, noin henkiseltä kannalta katsottuna. Olla hiljaa. Olla hissukseen, eikä ainakaan näyttää sitä, jos jokin vaivaa. Ja kun niitä asioita, mitä oman pään sisällä tapahtuu on niin valtaisan vaikea kuvailla, varsinkin kun ei ole harjoittanut sitä kykyään puhua sisällä tapahtuvista katalyyseistä järkevällä tavalla. Sanoo vain, "Eipä tässä." Ja se on sitten siinä, loppuun käsiteltynä, mukamas.
Olisi ihanaa kun joku asia olisi joskus helppoa! Vaikka edes yhden asian selvittäminen? Onko se liikaa pyydetty? Kai se on, kun ei itsekään saa siitä tehtyä helppoa vaikka peilin edessä rautalangasta vääntäisi ja miten ähkyilisi. Pentele sentään. Eikä se edes näy ulos enää jos tuntuu kummalta. Se on vaan sellainen sisäinen juttu.
2 Comments:
Unet ovat joskus nastja, mutta onneksi se puoli on vain mielen liikettä. Näin tuossa erään kerran unta, että Le_Petrik vetäisi kullinsa pään kahtia ja tunki sitä himokkaiden (3 hlöä) naisten suuhun. Ihmettelin vain, että eikös se tee samperin kipeää...
says Jacklyn, joka ei EDELLEENKÄÄN muista salasanaansa...
että hän meinasi ihan että nastyja.... nastja hehee -J
Lähetä kommentti
<< Home