Amerikkalainen perhekorruptio
Olen taas löytänyt yhden uuden amerikkalaisen kammottavuuden joka teeveeohjelman muodossa silmiäni terrorisoi.
Kyseessä on Musictv:ltä tuleva Tiara Girls-ohjelma, jonka täydellistä sielutonta karuutta on vaikea edes sanoilla kuvailla, saati ajatella että jotain tuollaista voisi olla olemassa. Ohjelmassa seurataan aina yhtä nuorta teinityttöä/jakso, joka perheensä avulla valmistautuu jonkinsortin missikisaan. Tytöt ovat olleet tähän asti ihan suloisia, ei mitään erityisen kauniita, mutta jostain syystä perhe sekä tyttö (ehkä perheensä vaikutuksesta) täysin obsessoituneita siitä että tytön pitää voittaa kisa hinnalla millä hyvänsä. Näin itse kohtuu tuoreena vanhempana olen ymmärtänyt tämän vanhemmuus asian niin, että aikuisen tehtävä on suojella lasta ja arvostaa ja olla myös realistinen ilman ilkeyttä. Ja että kaikessa pitäisi tukea lastaan.
En tiedä mitä vanhemmuusoppaissa sanotaan amerikkalaisille isille ja äiteille jos heille sellaisia missään vaiheessa raskautta jaetaan, mutta oli miten oli, ei siellä kovin terveitä ohjeita voi olla (jos niitä on). Nämä voitonhimoiset vanhemmat ruotivat tyttäriään sydäntä kylmäävällä tavalla.
-Katso nyt, ei sinun käden alla ollut tuollaista tytisevää läskiä viime vuonna!Miten aiot voittaa jos et laihduta, elä syö sitä donitsia, olet läski, mahasi roikkuu, sinun pitää nyt unohtaa kaikki muu ja treenata niitä kisoja varten, nyt mennään laittamaan täytettä huuleesi, se on liian pieni, menepäs nyt sinne solariumiin ja hanki kunnon rusketus, neljä tuntia rankkaa treenausta, sitä minä vaadin ei missään tapauksessa vähempää, minä maksan tämän joten sanon mitä teet, nyt ajetaan kuusi tuntia sinne puheharjoittajalle, älä syö sitä donitsia.
Mikä noista lauseenpätkistä kuulosti tukemiselta tai arvostamiselta tai millään tavalla terveeltä? Että mennään jonnekin piikittämään ties millä kollageenitäyteruiskulla kaunista tytärtä huuleen että siitä saadaan isompi? Tai että kaikki muu elämä täytyy unohtaa, jopa koulu, kun pitää laihtua kisaan? Ei se tervettä ole ei. Aivan .. äh.. hHYI!
Tuntuu pelottavalta että ihmiset ihannoivat tuollaisia kauneusstandardeja joiden takia pitää kiduuttaa itsensä henkisesti että fyysisesti puolikuoliaaksi. Ja minkälaiset traumat jäävät henkisesti ja fyysisesti keskenkasvuiselle tyttärelle, jolle toitotetaan ettei hän ole vielä tarpeeksi hyvä siihen ja siihen ja että hän on läski (vaikkei edes ollut yhtään ylipainoinen).
Itse en lapsena ollut koskaan ylipainoinen, ja silti isäni kiusasi leikkimielisesti minua perheen largeksi ja että minulla on niin valtavan paksut jalat. Ja vaikka se oli leikkimielistä, pidin itseäni valtavan kokoisena ja largena vaikka painoin 55 kiloa. Vasta vuosien ja noin kolmenkymmenen kilon jälkeen olen oikeastaan enemmän sinut itseni kanssa kuin silloin, mutta vasta kun tajusin, kuinka paljon olin antanut muitten sanomisten vaikuttaa siihen miltä minusta itsestä tuntuu.
Voi vain miettiä, mitä tekee moinen karu kritiikki vanhemmilta omaa lastaan ´kohtaan, kun se vielä tosissaan sanotaan.
Kammotus.
Kyseessä on Musictv:ltä tuleva Tiara Girls-ohjelma, jonka täydellistä sielutonta karuutta on vaikea edes sanoilla kuvailla, saati ajatella että jotain tuollaista voisi olla olemassa. Ohjelmassa seurataan aina yhtä nuorta teinityttöä/jakso, joka perheensä avulla valmistautuu jonkinsortin missikisaan. Tytöt ovat olleet tähän asti ihan suloisia, ei mitään erityisen kauniita, mutta jostain syystä perhe sekä tyttö (ehkä perheensä vaikutuksesta) täysin obsessoituneita siitä että tytön pitää voittaa kisa hinnalla millä hyvänsä. Näin itse kohtuu tuoreena vanhempana olen ymmärtänyt tämän vanhemmuus asian niin, että aikuisen tehtävä on suojella lasta ja arvostaa ja olla myös realistinen ilman ilkeyttä. Ja että kaikessa pitäisi tukea lastaan.
En tiedä mitä vanhemmuusoppaissa sanotaan amerikkalaisille isille ja äiteille jos heille sellaisia missään vaiheessa raskautta jaetaan, mutta oli miten oli, ei siellä kovin terveitä ohjeita voi olla (jos niitä on). Nämä voitonhimoiset vanhemmat ruotivat tyttäriään sydäntä kylmäävällä tavalla.
-Katso nyt, ei sinun käden alla ollut tuollaista tytisevää läskiä viime vuonna!Miten aiot voittaa jos et laihduta, elä syö sitä donitsia, olet läski, mahasi roikkuu, sinun pitää nyt unohtaa kaikki muu ja treenata niitä kisoja varten, nyt mennään laittamaan täytettä huuleesi, se on liian pieni, menepäs nyt sinne solariumiin ja hanki kunnon rusketus, neljä tuntia rankkaa treenausta, sitä minä vaadin ei missään tapauksessa vähempää, minä maksan tämän joten sanon mitä teet, nyt ajetaan kuusi tuntia sinne puheharjoittajalle, älä syö sitä donitsia.
Mikä noista lauseenpätkistä kuulosti tukemiselta tai arvostamiselta tai millään tavalla terveeltä? Että mennään jonnekin piikittämään ties millä kollageenitäyteruiskulla kaunista tytärtä huuleen että siitä saadaan isompi? Tai että kaikki muu elämä täytyy unohtaa, jopa koulu, kun pitää laihtua kisaan? Ei se tervettä ole ei. Aivan .. äh.. hHYI!
Tuntuu pelottavalta että ihmiset ihannoivat tuollaisia kauneusstandardeja joiden takia pitää kiduuttaa itsensä henkisesti että fyysisesti puolikuoliaaksi. Ja minkälaiset traumat jäävät henkisesti ja fyysisesti keskenkasvuiselle tyttärelle, jolle toitotetaan ettei hän ole vielä tarpeeksi hyvä siihen ja siihen ja että hän on läski (vaikkei edes ollut yhtään ylipainoinen).
Itse en lapsena ollut koskaan ylipainoinen, ja silti isäni kiusasi leikkimielisesti minua perheen largeksi ja että minulla on niin valtavan paksut jalat. Ja vaikka se oli leikkimielistä, pidin itseäni valtavan kokoisena ja largena vaikka painoin 55 kiloa. Vasta vuosien ja noin kolmenkymmenen kilon jälkeen olen oikeastaan enemmän sinut itseni kanssa kuin silloin, mutta vasta kun tajusin, kuinka paljon olin antanut muitten sanomisten vaikuttaa siihen miltä minusta itsestä tuntuu.
Voi vain miettiä, mitä tekee moinen karu kritiikki vanhemmilta omaa lastaan ´kohtaan, kun se vielä tosissaan sanotaan.
Kammotus.
posted by Carmabal at 1:35 ip.
1 Comments:
Katsoin kerran itsekin tuota Tiara Tytyjen hihhulointia. Ei voinut kuin ihmetellä, kuinka päin helevettiä niiden perhearvot oli! Eikä ainoastaan äiti vaan myös isä antoi semmoista kritiikkiä, että ihmettelen kuinka tuo teiniprinsessa ei vetänyt itseään jojoon! Sen jakson tyttö tosiaan halusi syödä sen donitsin (miksi niitä edes oli kymmenittäin siinä laatikossa ja vielä esillä, jos niitä ei saanut syödä???) eikä edes päässyt 3 parhaan joukkoon.
Täytyy todeta, että se tyttö kyllä erottui massasta massallaan, sillä hän oli AINUT terveen näköinen tyttö niiden luuviulujen seassa! Harmiksi tuomaristo etsi sitten vain näitä roikkuvia nahkoja (kuten nykypäivän, vai sanoisinko jopa eilispäivän kauneusihanne vaatii). Onneksi tuo luurankokasa jo väistymässä meidän AITOJEN ihmisten tieltä, vaikka sen kaivaminen edestä pois onkin työlästä.
Lähetä kommentti
<< Home